Porvoossa keskustellaan usein siitä, että kaupunkiin rakennetaan rumia, laatikkomaisia, korkeita tai muuten tylsiä rakennuksia. Kaiken rakentamisen taustalla on kuitenkin asemakaava, joka määrittelee, miten alueelle saa rakentaa. Asemakaavassa voidaan säätää lähes kaikista rakentamisen yksityiskohdista.
Asemakaavaa laadittaessa päätetään esimerkiksi, kuinka monta kerrosta rakennukseen saa tulla, mikä on rakennuksen kerrosala, millainen rakennuksen muoto ja sijoittuminen tontille on, ja tuleeko tontille rakentaa leikkipaikkoja tai pysäköintialueita. Myös istutukset ja muut rakennelmat voidaanmäärittää. Asemakaavassa voidaan lisäksi säätää julkisivu- ja runkorakenteiden materiaaleista, asuinhuoneistojen lukumäärästä ja koosta, sekä siitä, tuleeko rakennukseen sisällyttää esimerkiksi toimisto- tai ravintolatiloja.
Käytännössä kuntapäättäjät voivat siis vaikuttaa merkittävästi siihen, millaista rakentaminen Porvoossa on. Heillä on myös mahdollisuus tehdä muutoksia viranhaltijoiden päätöksiin, jos asemakaava ei heidän mielestään vastaa alueen rakentamista ja kehittämistä koskevia tavoitteita. Kuten monissa asioissa, tässäkin on kaksi puolta. Tiukat kaavamääräykset voivat tuoda mukanaan myös haasteita. Jos asemakaava on liian rajoittava eikä anna riittävästi vapauksia rakentajille, alueen kehittäminen ei ehkä houkuttele, ja seurauksena tontit voivat jäädä rakentamattomiksi pitkäksikin aikaa tai alueelle tulee vain muutama rakennus. Toisaalta, jos rakentaja näkee alueessa potentiaalia, hän voi hakea poikkeamispäätöstä asemakaavasta, ja tällöinkin asian käsittelee kuntapäättäjät.
Siru Hopealinna
Lupa- ja valvontalautakunnan puheenjohtaja
Rakennustekniikan insinööriopiskelija